Vihreiden hankintojen opas: Mitä kestävän kehityksen mittareita kannattaa seurata 

Maailmassa, jossa sekä kuluttajat että sidosryhmät vaativat yrityksiltä entistä ympäristöystävällisempiä ja sosiaalisesti vastuullisempia toimia, kestävän kehityksen mittaaminen on tehokas suorituskykymittari (KPI), jota yritykset voivat käyttää pitkän aikavälin arvon vapauttamiseen, innovoinnin edistämiseen ja kilpailuedun hankkimiseen.

McKinseyn keräämät tiedot paljastavat, että hankintajohtajat, jotka ryhtyvät rohkeisiin toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi, voivat saada aikaan ratkaisevan muutoksen, nopeuttaa kasvua, lisätä säästöjä ja vähentää jätettä. 

Mutta miten tämä abstrakti käsite muutetaan konkreettisiksi luvuiksi? 

Vastaus löytyy kestävän kehityksen mittareista. 

Kestävää kehitystä mittaamalla yritykset voivat seurata suoritustaan ympäristöllisten, sosiaalisten ja hallinnollisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tunnistaa mahdollisuuksia parantaa toimintaa ja tiedottaa edistymisestään sidosryhmille. Kyse on ymmärryksen hankkimisesta ja toiminnan edistämisestä.

Tässä artikkelissa perehdymme joihinkin tärkeimpiin kestävän kehityksen mittareihin, joita sinun tulisi tarkastella, ja siihen, miksi nämä indikaattorit ovat ratkaisevan tärkeitä kestävien liiketoimintakäytäntöjen muotoilussa. Käsittelemme seuraavia aiheita: 

1. GRI-standardi 
2. Ympäristövastuun mittarit 
3. Hallitusten kestävyysmittarit
4. Sosiaalisen kestävyyden mittarit
5. Vihreiden hankintojen tulevat mittarit

GRI-standardi 

Kun tarkastellaan kestävän kehityksen mittareita, on ensin syytä lyhyesti käsitellä GRI-standardia (Global Reporting Initiative). 

GRI on riippumaton, kansainvälinen järjestö, joka on kehittänyt yhden maailman laajimmin käytetyistä kestävän kehityksen raportointistandardeista. Se on joukko standardoituja mittareita, jotka tarjoavat yrityksille puitteet raportoida ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvästä suorituskyvystään.

Vaikka kestävän kehityksen seurantaa ja raportointia varten ei ole olemassa maailmanlaajuisesti hyväksyttyä järjestelmää, GRI-standardi on saanut laajan hyväksynnän. Huomionarvoista on, että 73 prosenttia maailman 250 suurimmasta yrityksestä käyttää sitä yli sadassa maassa.

GRI-standardi kannustaa pohjimmiltaan avoimuuteen ja vastuullisuuteen. GRI-standardiin tukeutuvilla yrityksillä on käytännöllinen työkalu, jolla kestävyyttä voidaan mitata kattavasti ja standardoidusti. Tämä ei ainoastaan auta yrityksiä tunnistamaan parannuskohteita ja seuraamaan edistymistä ajan mittaan, vaan se antaa myös sidosryhmille, sijoittajista asiakkaisiin, mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä yrityksestä sen ESG-toiminnan perusteella.

Kaiken kaikkiaan GRI voi toimia kompassina, joka ohjaa yritystä kestävän kehityksen matkalla, tehostaa päätöksentekoa ja edistää kestävää toimintaa.

Ympäristövastuun mittarit

Ympäristöllisen kestävän kehityksen mittarit tarjoavat yksityiskohtaisen yleiskuvan organisaation ekologisesta jalanjäljestä ja seuraavat niitä vaikutuksia, jotka vaikuttavat suoraan planeettaamme. 

Yksi tärkeimmistä ja laajimmin seurattavista ympäristöllisen kestävän kehityksen tunnusluvuista on hiilipäästöt. Tämän suorituskykymittarin (KPI) avulla voidaan mitata yrityksen osuutta kasvihuonekaasupäästöihin, jotka ovat merkittäviä ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Hiilidioksidipäästöjen seuranta ja hallinta on avainasemassa kaikissa kestävään kehitykseen keskittyvissä yrityksissä, ja se on usein ensimmäinen askel vankan ilmastostrategian laatimisessa.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi muita ympäristövastuullisuuden mittareita ovat: 

• Energiankulutus. Energiankulutuksen avulla seurataan, kuinka paljon energiaa yritys käyttää toiminnassaan, olipa kyse sitten toimistoissa käytetystä sähköstä tai yrityksen ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta. 
  

• Vedenkulutus. Koska veden niukkuus on maailmanlaajuinen ongelma, vedenkäytön seuranta voi auttaa sinua tunnistamaan mahdollisuuksia veden säästämiseen ja sen tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi on tärkeää hallita jätevesipäästöjä paikallisten vesilähteiden ja ekosysteemien suojelemiseksi.
  

• Jätteiden vähentäminen. Jätteiden vähentämistä koskevien mittareiden avulla seurataan, kuinka paljon jätettä yritys tuottaa ja kuinka tehokkaasti se pyrkii vähentämään jätteen tuotantoa. Tavoitteena on minimoida jätteen syntyminen ja jätteen poisjohtaminen kaatopaikoilta kierrätyksen tai kompostoinnin avulla. Voit lukea lisää siitä, miten jätettä voidaan minimoida hyödyntämällä kiertävää toimitusketjua täältä: Mikä on kiertävä toimitusketju?
  

• Muovin vähentäminen. Muovin aiheuttama ympäristökuormitus on yhä kasvava ongelma ja on tärkeää, että yritys perehtyy muovin vaihtoehtoisiin tuotteisiin ja siten pyrkii vähentämään muovin kulutusta. Samalla yrityksen tulee varmistaa, että muovijätteen käsittely on asianmukaista.
  
  
• Melusaaste,joka on usein unohdettu näkökulma, on erityisen tärkeä tietyillä teollisuudenaloilla, kuten rakentamisessa tai valmistuksessa. Hallitsematon melusaaste voi vaikuttaa kielteisesti paikallisiin yhteisöihin ja luontoon, joten on välttämätöntä hallita ja lieventää melun aiheuttamia vaikutuksia.

Hallitusten kestävän kehityksen mittarit

Kun ajattelemme kestävän kehityksen mittareita, keskitymme usein vain ympäristölliseen näkökulmaan. Yhtä tärkeää on kuitenkin ottaa huomioon myös valtionhallinnon laatimat kestävän kehityksen mittarit, jotka kattavat laajan valikoiman standardeja ja ohjeita, joita yritysten tulisi noudattaa ja joita valtion elimet tai kansainväliset järjestöt usein valvovat.

Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat on laatinut useita standardeja ja ohjeita, jotka ohjaavat yrityksiä kohti kestävämpiä käytäntöjä, kuten YK:n Global Compact ja kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä standardit tarjoavat yleismaailmallisen kielen yritysten tavoitteille edistää kestävää kehitystä, mukaan lukien ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristöä ja korruption torjuntaa.

Toinen tärkeä osa-alue on käytännesääntöjen noudattaminen. Tällä viitataan yleensä sisäisiin toimintaperiaatteisiin, jotka yritys laatii ohjaamaan liiketoimintakäytäntöjään ja käyttäytymistään. Käytännesääntöjen noudattaminen osoittaa sitoutumista eettiseen toimintaan, avoimuuteen ja vastuullisuuteen.

Yritysten kannattaa myös harkita oman yhteiskuntavastuuta koskevan politiikan laatimista. Yritysten yhteiskuntavastuupolitiikassa kuvataan yrityksen pyrkimykset harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja ottaa huomioon sen sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Hankinnoissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitaan tavarantoimittajia, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan parasta mahdollista arvoa mutta myös noudattamaan yrityksen kestävän kehityksen tavoitteita. 

Hallitusten kestävän kehityksen mittareilla pyritään varmistamaan, että yritykset toimivat eettisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten vastuiden rajoissa. Kaiken kaikkiaan nämä mittarit auttavat yrityksiä luomaan eheän ja vastuullisen kulttuurin, joka on kestävän suorituskyvyn ja pitkän aikavälin menestyksen avaintekijä.

Sosiaalisen kestävyyden mittarit

Kestävyysmittareihin tutustuessamme keskitymme yhteen tärkeään osatekijään. ESG:n, joka on lyhenne Ympäristöllisen, Sosiaalisen ja Hallinnollisten tavoitteiden kehyksestä, S-kirjain tarkoittaa sosiaalista kestävyyttä. 

Tämä luokka kattaa vaikutukset, joita organisaatiolla on sosiaalisiin järjestelmiin, joissa se toimii, ja näiden mittareiden tarkoituksena on arvioida yrityksen suhdetta ihmisiin – olivatpa ne sitten työntekijöitä, tavarantoimittajia, asiakkaita tai yhteisöjä, joissa se toimii.

• Ihmisoikeudet. Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ja ylläpitää Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esitettyjä perusihmisoikeuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oikeudenmukaisten työelämän käytäntöjen varmistamista, kaikenlaisen syrjinnän poistamista tai sen varmistamista, että toiminta ei loukkaa paikallisyhteisöjen oikeuksia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole pelkästään eettisesti järkevää, vaan se edistää myös organisaation mainetta, sidosryhmäsuhteita ja yleistä kestävyyttä.
  

• Työmahdollisuudet. Tällä mittarilla mitataan sitä, miten yritys edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä luomalla työpaikkoja. Siinä tarkastellaan myös näiden työpaikkojen laatua, kuten sitä, tarjoaako yritys oikeudenmukaisen palkan, urakehitysmahdollisuuksia sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla työpaikkoja on niukasti, ja yrityksillä voi olla ratkaiseva rooli taloudellisen kehityksen edistäjinä.
  

• Työntekijöiden hyvinvointi. Tämä mittari koskee sitä, miten yritys huolehtii työntekijöistään. Tähän sisältyy oikeudenmukainen korvaus työstä ja työhön liittyvät edut, työterveyden ja -turvallisuuden varmistaminen, koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen sekä myönteisen ja osallistavan työkulttuurin edistäminen. Työntekijöiden hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää motivoituneen ja tuottavan työvoiman ylläpitämiseksi ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentämiseksi.
  

• Elinolojen parantaminen. Tämä mittari voi ulottua yrityksen välittömän toiminnan ulkopuolelle. Siinä tarkastellaan sitä, miten yritys vaikuttaa laajempaan yhteisöön esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon tai asumisen saatavuuden osalta. Yritys voi vaikuttaa merkittävästi paikallisiin elinoloihin eri keinoin, kuten yhteisöinvestoinneilla, kumppanuuksilla tai yritysten hyväntekeväisyystoiminnalla.

Kaiken kaikkiaan sosiaalisen kestävyyden mittarit auttavat yrityksiä arvioimaan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksiaan ja niitä osa-alueita, joissa niillä on parannettavaa. Seuraamalla näitä mittareita, yritys voi varmistaa myönteisen panoksen yhteiskuntaan, mikä puolestaan voi vahvistaa sen mainetta, parantaa työntekijöiden moraalia ja lisätä asiakkaiden ja sidosryhmien uskollisuutta. 

Ympäristöystävällisten hankintojen tulevat mittarit

Kestävän kehityksen mittareita on monenlaisia, ja jotkin yritykset keskittyvät mittaamaan ympäristötekijöitä, toiset sosiaalisia ulottuvuuksia, ja toiset taas kattavat laajan kirjon esimerkkejä ESG-mittareista.

Keskeistä on valita toiminnan, toimialan ja sidosryhmien odotusten kannalta olennaisimmat kestävän kehityksen tunnusluvut. 

Silloin, kun ymmärrys kestävästä kehityksestä syvenee ja maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti, myös edistymisen mittaamiseen käytettyjen kestävän kehityksen mittareiden on kehityttävä.

Mitä hankintatoimen ammattilaisille suunnattu kestävän kehityksen KPI-mittaristo voisi sisältää? 

Tässä on joitakin esimerkkejä:

• Toimitusketjun jätteiden vähentäminen: kannustetaan yrityksiä optimoimaan prosesseja ja omaksumaan kiertotalouden periaatteet ja siten edistämään kestävämpää maailmaa.
  

• Kierrätysasteet: määritetään, kuinka tehokkaasti materiaaleja käytetään uudelleen, mikä säästää resursseja ja vähentää ympäristövaikutuksia.
  

• Kasvihuonekaasupäästöt tai hiilijalanjälki: yritykset pyrkivät maailmanlaajuisesti nollapäästöihin maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden mukaisesti.
  

• Energiankulutus voi auttaa tunnistamaan tehottomuutta ja mahdollisuuksia siirtyä puhtaampiin, uusiutuviin energialähteisiin.
  

• Kuljetusprosessit, jotta voidaan edistää tehokkaampia logistiikka- ja jakelumenetelmiä, jotka vähentävät sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia.
  

• Vaikutus ekologisiin järjestelmiin, jolloin voidaan arvioida yrityksen vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnon ekosysteemeihin.

Kestävyyden mittaaminen ei ole staattinen prosessi. Se edellyttää sopeutumiskykyä ja sitoutumista kehittyä jatkuvasti. Kun opit seuraamaan johdonmukaisesti monenlaisia kestävän kehityksen mittareita ja tunnuslukuja, saat kokonaisvaltaisemman kuvan yrityksesi suorituskyvystä ja sen vaikutuksesta maailmaan. Näin voit tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, parantaa yrityksen toimintaa ja vaikuttaa myönteisesti maailmaan.