TEGERA Nahkakäsine 132A

Standardit ja merkinnät

• EN 388:2016

  EN 388:2016 on eurooppalainen standardi, jolla mitataan suojakäsineiden suorituskykyä mekaanisia riskejä (hankausta, viiltoa, repimistä ja puhkaisua) vastaan. Standardi sisältää testimenetelmät ja suorituskykyvaatimukset, joiden mukaan käsineet voidaan katsoa vaatimustenmukaisiksi. Testitulokset ilmoitetaan käyttämällä neljän numeron sarjaa, joista kukin edustaa yhdessä testissä saavutettua suoritustasoa.

  Test results

  Abrasion Resistance Level 3

  EN 388:2016 on eurooppalainen standardi, jossa annetaan ohjeet käsineiden suojaustason arvioimiseksi mekaanisilta riskeiltä, kuten hankaukselta, viilloilta, repeämiltä ja puhkeamiselta. Hankauskestävyystaso 3 osoittaa korkeampaa suojaustasoa, mikä tarkoittaa, että käsineet kestävät kovempaa kulutusta karkeista materiaaleista. Standardin mukaan hankauskestävyystestissä käsinemateriaalia hierotaan hiekkapaperia vasten tietyllä paineella, kunnes se on kulunut läpi. Tason 3 hankauskestävyys edellyttää, että käsineet kestävät 2000-7999 hankauskierrosta. Tämä parannettu kestävyystaso soveltuu tehtäviin, joissa ollaan useammin tai voimakkaammin kosketuksissa hankaaviin pintoihin, kuten rakennustöissä, puutöissä ja rakennusmateriaalien käsittelyssä. Tason 3 hankauskestävyystason käsineet tarjoavat vankan suojan kulumista vastaan, pidentävät käsineiden käyttöikää ja suojaavat käyttäjänsä käsiä entistä paremmin, mikä vähentää loukkaantumisriskiä vaativammissa työympäristöissä.

  Puncture Resistance Level 2

  Standardiin EN 388:2016 sisältyy pistokestävyyden arviointi, jossa taso 2 tarkoittaa, että materiaali on täyttänyt erityiset pistokestävyyskriteerit. Pistokestävyyden tason 2 tulos tarkoittaa, että suojakäsine tai -materiaali kestää 60-100 newtonin voiman ennen kuin se puhkeaa. Testimenetelmässä käytetään standardoitua teräksistä tikkua, jota työnnetään materiaalia vasten tietyllä nopeudella, kunnes se lävistää sen. EN 388:2006 -standardin mukaisen tason 2 pistosuojatason saavuttaminen tarkoittaa, että suojavaruste suojaa kohtalaisesti pistoksilta, joten se soveltuu ympäristöihin, joissa on olemassa terävien esineiden, kuten neulojen, kohtaamisriski, mutta ne eivät ole liian teräviä tai niihin ei kohdistu kovin suurta voimaa.

  Cut Resistance, ISO 13997 Level X

  Standardi EN 388:2016, erityisesti sen ISO 13997 -testiin viittaava osa, on tarkoitettu suojakäsineissä käytettävien materiaalien viiltokestävyyden arviointiin. Taso X -tulos tarkoittaa, että testiä ei ole suoritettu eikä tuotteen viillonkestävyyttä voida taata.

  Tear Resistance Level 2

  EN 388:2016 on eurooppalainen standardi, jossa asetetaan kriteerit suojakäsineiden mekaanisten riskien testaamiselle, mukaan lukien hankauksen, viiltojen, repäisyn ja puhkaisun kestävyys. Tear Resistance Level 2 -merkintä osoittaa, että käsineiden repeytymiskestävyys on kohtalainen. Repeytymiskestävyystestissä käsinemateriaalin näytteeseen kohdistetaan voima, kunnes se repeää, ja repeämän käynnistymiseen ja etenemiseen tarvittava voima mitataan. Tason 2 repeytymiskestävyyden saavuttaneet käsineet kestävät 25-50 newtonin voiman. Tämä repeytymiskestävyyden taso soveltuu tehtäviin, joissa käsineet voivat joutua kohtalaisen koville ja aiheuttaa repeämisen, kuten yleiseen käsittelyyn ja kevyeen teollisuustyöhön, jossa teräviä tai rosoisia materiaaleja käsitellään harvemmin. Nämä käsineet tarjoavat luotettavan suojan ja kestävyyden tilanteissa, joissa on jonkinasteinen mekaaninen riski.

  Cut Resistance, ISO 13997 Level C

  Standardissa EN 388:2016 käsitellään kattavasti käsineiden viillonkestävyyttä ISO 13997 -testimenetelmällä, jossa tason C saavuttaminen osoittaa, että käsine kestää 10-14 newtonin voimat viiltämisen aikana. Tämä viillonkestävyystaso tarjoaa keskitason suojan viiltoja vastaan, ja se soveltuu käsittelytehtäviin, joissa terävien esineiden aiheuttamien viiltojen riski on merkittävä, mutta joissa korkein viillonkestävyystaso ei ole välttämätön. Itse ISO 13997 -testi on yksityiskohtaisempi ja selkeämpi tapa arvioida materiaalin leikkauskestävyyttä suorateräisellä terällä vaihtelevassa kuormituksessa, toisin kuin aiemmin käytetty Coup-testi, joka saattoi tylpistää terän. C-tason käsineet on periaatteessa suunniteltu suojaamaan käsiä kestävästi ympäristöissä, joissa viiltovaara on huomattava, mutta ei ole asteikon äärimmäisessä päässä, joten ne soveltuvat esimerkiksi rakennus- ja valmistusteollisuuteen, jossa käsitellään usein teräviä työkaluja ja materiaaleja.

• EN 1149-2:1997

  EN 1149-2:1997 on suojavaatteiden valokaarisuojausta koskeva standardi. Siinä asetetaan suorituskykyvaatimukset suojavaatteissa käytettäville materiaaleille ja vaatteille, jotka suojaavat valokaarelta. Standardi sisältää testejä valokaaren kestävyyden, materiaalin syttyvyyden ja vaatteen rakenteen mittaamiseksi. Mahdolliset testitulokset ovat hyväksytty/hylätty kussakin näistä luokista.

  Test results

  Performance Tested

  Standardi EN 1149-2:1997 on suunniteltu suojavaatteiden sähköstaattisten ominaisuuksien arviointiin, erityisesti mittaamalla materiaalin läpi kulkeva sähkövastus, jota kutsutaan pystysuuntaiseksi resistanssiksi. Testituloksen arviointiin kuuluu sen määrittäminen, kuinka hyvin suojavaatetus pystyy estämään staattisen sähkön kertymisen, mikä on elintärkeää turvallisuuden kannalta ympäristöissä, joissa sähköpurkaukset voivat aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaran. Testimenetelmään kuuluu jännitteen syöttäminen kangasnäytteen päälle sen ollessa kahden elektrodin välissä, ja vastus mitataan sekä korkealla että matalalla jännitetasolla tarkkuuden varmistamiseksi. Yritysten on otettava tämä tulos huomioon valitessaan suojavaatteita ympäristöihin, joissa voi esiintyä sähköisiä vaaroja, ja varmistettava, että materiaalin kestävyys on riittävä staattisen sähkön muodostumisen estämiseksi ja suojaamiseksi sähköstaattisilta purkauksilta epävakaissa työolosuhteissa.

• EN 407:2004

  EN 407:2004 on eurooppalainen standardi, jossa määritellään lämpöriskejä varten tarkoitettujen suojakäsineiden turvallisuusvaatimukset. Siinä asetetaan säännöt sellaisten käsineiden suunnittelulle, rakenteelle ja testaukselle, jotka suojaavat käyttäjiä kuumuudelta ja tulelta. Testaukseen sisältyy kosketuslämmön, konvektiolämmön, säteilylämmön, pienten sulan metallin roiskeiden ja liekinkestävyyden mittauksia. Standardi sisältää myös merkintöjä ja käyttöohjeita koskevat vaatimukset. Tämä standardi on päivitetty versio standardista EN 407:1994, ja sen tarkoituksena on suojata käyttäjiä lämpöriskeiltä, kuten kuumuudelta ja liekeiltä, ja auttaa heitä valitsemaan tiettyyn käyttötarkoitukseen sopiva käsine.

  Test results

  Burning Behaviour Level 4

  Standardissa EN 407:2004 arvioidaan suojakäsineiden palamiskäyttäytymistä erilaisissa lämpövaaratilanteissa. Taso 4 edellyttää, että materiaalin jälkipaloaika on enintään 2 sekuntia ja jälkihehkuaika enintään 5 sekuntia liekille altistumisen jälkeen. Tämä taso tarjoaa hyvän suojan materiaalin käsittelylle tai tulipalolle altistumiselle, ja se soveltuu ympäristöihin, joissa on olemassa merkittävä riski voimakkaasta ja välittömästä kosketuksesta liekkien kanssa.

  Heat Convection Level X

  Eurooppalainen standardi EN 407:2004 on suunniteltu mittaamaan käsineiden suojauskykyä, kun ne altistuvat nestemäisen väliaineen, kuten ilman tai höyryn, kautta siirtyvälle lämmölle. Taso X -merkintä osoittaa, että materiaali ei täyttänyt testissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia tai sitä ei testattu, koska sen ei katsottu soveltuvan tämäntyyppiseen altistumiseen materiaalin luonteen perusteella. Testimenetelmässä, jolla tämä määritetään, mitataan aika, joka kuluu materiaalin lämpötilan nousuun 24 °C:lla lämmönsiirtoaltistuksen standardoiduissa olosuhteissa. Tämä testi on tärkeä määriteltäessä suojavarusteiden tehokkuutta erilaisissa teollisuusolosuhteissa, joissa lämmönsiirto on riski.

  Heat Contact Level 1

  Standardi EN 407:2004 määrittelee suojakäsineet lämpöriskejä vastaan. Kontaktilämmön testaus tasolla 1 on tarkoituksena arvioida käsineiden suojaustasoa lämpövaaroille altistumisen yhteydessä. Taso 1 -tulos kosketuksen lämmönkestävyydessä osoittaa perussuojausta, kun käsine voi viivyttää 100 °C:n lämpötilassa olevan kosketuksen kohteena olevasta lämmönlähteestä peräisin olevan lämmön siirtymistä vähintään 15 sekunnin ajan ennen kuin käsineen sisäpuolen lämpötila nousee 10 °C. Testimenetelmässä käsineen ulkopinta asetetaan kosketuksiin mitoiltaan ja lämpötilaltaan määritellyn kuuman anturin kanssa, ja samalla mitataan käsineen sisäpuolella olevan kalorimetrin lämpötilan nousunopeus. Tämä antaa suoran mittarin, jolla voidaan arvioida käsineen tarjoamaa lämpösuojaa matalan tason altistuksessa. Käytännössä käsineet, jotka on luokiteltu kosketuslämmön osalta tasolle 1, soveltuvat ympäristöihin, joissa altistuminen lämpöriskeille on vähäistä eikä liian vakavaa. Ne soveltuvat tiettyihin vähäriskiseen teollisuus-, laboratorio- tai käsittelykäyttöön, joissa lyhyt kosketus lämpimiin esineisiin on yleistä.

  Metal Splash Resistance Level 4

  EN 407:2004 on eurooppalainen standardi, jossa keskitytään arvioimaan käsineiden suojausominaisuuksia lämpöriskejä vastaan, mukaan lukien sulan metallin roiskeiden kaltaiset vaarat. Metalliroiskeiden kestävyystaso 4 edustaa edistynyttä suojaustasoa, jossa käsineet on suunniteltu kestämään huomattavaa altistumista sulalle metallille. Tämä suoritustaso tarkoittaa, että käsineet kestävät tehokkaasti vähintään 35 sulan metallin pisaraa ja suojaavat käyttäjää ilman, että metalli läpäisee käsinemateriaalin merkittävästi. Testauksessa simuloidaan olosuhteita, joissa sulaa metallia roiskuu käsineeseen, ja arvioidaan käsineen kykyä estää sulan metallin tarttuminen käsineeseen ja aiheuttaa palovammoja. Tason 4 saavuttaneet käsineet soveltuvat erinomaisesti raskaisiin teollisuussovelluksiin, kuten terästehtaisiin, valimoihin ja hitsaamoihin, joissa ollaan usein ja paljon kosketuksissa sulaan metalliin. Tämä suojaustaso on ratkaisevan tärkeä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vakavien loukkaantumisten ehkäisemiseksi ympäristöissä, joissa on suuri lämpöriski.

  Radiant Heat Level 3

  EN 407:2004 on eurooppalainen standardi, jossa esitetään suorituskykyvaatimukset suojakäsineille, jotka on tarkoitettu suojaamaan erilaisilta lämpöriskeiltä, kuten säteilylämmöltä. Säteilylämpötaso 3 tarkoittaa korkeampaa suojaustasoa, joka osoittaa, että käsineet on suunniteltu hidastamaan tehokkaasti merkittävää lämmön siirtymistä säteilylähteestä. Tällä tasolla varmistetaan, että käsineet voivat suojata käyttäjäänsä vähintään 50 sekunnin ajan ennen kuin lämpötila käsineen sisällä nousee. Testimenetelmässä käsine altistetaan kontrolloidulle lämpösäteilylähteelle ja mitataan, kuinka kauan kestää, että lämpö tunkeutuu käsineen materiaalin läpi niin pitkälle, että se nostaa käsineen sisälämpötilan määritettyyn kynnysarvoon. Tason 3 suojan saavuttaneet käsineet soveltuvat voimakkaamman säteilylämmön ympäristöihin, kuten terästehtaissa, lasin käsittelyssä ja muissa teollisuusympäristöissä, joissa altistutaan säännöllisesti suurelle määrälle säteilylämpöä. Tämä parannettu suojaus on ratkaisevan tärkeää turvallisuuden ylläpitämiseksi ja lämpöpalovammojen ehkäisemiseksi altistuttaessa pitkäkestoisesti korkeille lämpötiloille.

  Molten Metal Resistance Level 2

  EN 407:2004 on eurooppalainen standardi, jossa määritellään suorituskykyvaatimukset lämpöriskeiltä, kuten sulalle metallille altistumiselta, suojaaville suojakäsineille. Sulan metallin kestävyystaso 2 tarkoittaa kohtalaista suojaustasoa, mikä tarkoittaa, että käsineet on testattu käsittelemään suurempia määriä sulaa metallia kuin tasolla 1. Erityisesti tämä testitulos tarkoittaa, että käsineet kestävät vähintään 60 grammaa sulaa rautaa ilman, että metalli läpäisee materiaalin. Testimenetelmässä käsineeseen kaadetaan sulaa rautaa ja tarkkaillaan, kestääkö materiaali ilman, että sula metalli pääsee iholle. Tason 2 täyttävät käsineet soveltuvat ammatteihin, joissa altistutaan säännöllisesti sulalle metallille, kuten kohtalaisiin valimotöihin, valutöihin ja muihin metallintyöstötehtäviin, joissa sulan metallin roiskeiden riski on suurempi. Tämä suojaustaso varmistaa, että työntekijät ovat suojassa suuremmilta määriltä sulaa metallia, mikä parantaa turvallisuutta ympäristöissä, joissa on kohtalainen lämpövaara.

• EN 12477:2001

  EN 12477:2001 on eurooppalainen standardi, joka koskee hitsaajien suojakäsineitä. Siinä määritellään vaatimukset ja testausmenetelmät käsineille, jotka on tarkoitettu suojaamaan hitsaajien käsiä ja kyynärvarsia kuumuudelta ja roiskeilta. Standardissa esitetään kriteerit, jotka koskevat lämpökestävyyttä, sulan metallin roiskekestävyyttä ja mekaanisia ominaisuuksia ja joilla varmistetaan, että käsineet tarjoavat riittävän suojan hitsaustyön aikana.

  Ota yhteyttä kysyäksesi lisää testituloksista

• EN 420:2003+A1:2009

  EN 420:2003+A1:2009 on eurooppalainen standardi, jossa asetetaan yleiset vaatimukset käsien suojaukselle, mukaan lukien käyttömukavuus, istuvuus ja näppäryys. Suorituskykyvaatimuksiin kuuluvat hankauksen, viiltojen, repeytymisen, puhkeamisen ja iskujen kestävyys. Testitulosten pitäisi osoittaa, että käsineet täyttävät nämä vaatimukset.

  Ota yhteyttä kysyäksesi lisää testituloksista

• CE-Merkintä

  CE-merkintä on merkki, joka osoittaa, että tuote täyttää tietyt Euroopan unionin asettamat turvallisuus- ja ympäristöstandardit. Saadakseen CE-sertifikaatin yrityksen on testattava ja todistettava, että tuote täyttää nämä standardit. CE-merki vaaditaan monilta EU:ssa myytäviltä tuotteilta, kuten elektroniikalta, koneilta, leluilta ja lääkinnällisiltä laitteilta. Se auttaa varmistamaan, että tuotteet ovat turvallisia kuluttajille ja ympäristölle, ja mahdollistaa helpon kaupankäynnin EU:n sisällä.

• PPE Kategoria 3

  PPE on lyhenne sanoista "henkilökohtaiset suojavarusteet". Luokkaan III kuuluvilla henkilönsuojaimilla tarkoitetaan laitteita, jotka ovat monimutkaisia ja tarjoavat korkeimman mahdollisen suojan, kuten hengityssuojaimet, paineilmahengityksensuojaimet ja kokovartalopuvut. Euroopassa luokkaan III kuuluvien henkilönsuojainten on täytettävä tietyt Euroopan unionin asettamat turvallisuusstandardit, mikä tarkoittaa, että ne on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne suojaavat käyttäjää aiheuttamatta haittaa. Henkilönsuojaimia valmistavien tai myyvien yritysten on osoitettava, että ne täyttävät nämä vaatimukset. Niillä on myös oltava käytössä laadunhallintajärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava ne säännöllisesti ja niillä on oltava tekniset asiakirjat.